Saadut ennakkoratkaisut

Asianajotoimistomme saamat ennakkoratkaisut

Olemme saaneet vuosien varrella useita ennakkoratkaisuja korkeimmasta oikeudesta ja korkeimmasta hallinto-oikeudesta.

Korkeimmassa oikeudessa hoidettuja asioita

KKO 1985:184.
Tapaus on ensimmäisiä lattiasieniratkaisuja. Asiassa oli kysymys myyjän tiedonantovelvollisuudesta, tuottamuksen asteesta, lattian kylmyydestä ja oikeudesta purkaa kauppa.

KKO 1994:97.
Tapauksessa puitiin taloudellisten irtisanomissyiden riittämättömyyttä, näyttötaakkaa siitä, aiheutuiko irtisanominen osaksikaan henkilökohtaisista syistä ja tämän seikan vaikutus korvausperiaatteisiin.

KKO 1997:196.
Tapauksessa oli kysymys siitä, miltä ajalta vahingonkorvaus voidaan laskea, korvauksen määrä, ennenaikaisuus ja jutun palauttaminen.

KKO 2000:7.
Kysymyksessä oli merkittävä ennakkoratkaisu liikkeenluovutuksen alueelta, jossa ratkaistiin käytännössä noin 350 henkilön työsuhteisiin liittyvät kysymykset. Asiassa oli erityisesti kysymys myös yhteistoimintalain säännösten rikkomisesta ja tehokkuusperiaatteen vaikutuksesta hyvityksen määrään sekä rikkomuksen olennaisuudesta. Tuomittu hyvitysmäärä oli 8 kuukauden palkkaa vastaava summa.

KKO 2006:317.
Tapauksessa on kysymys siitä, että työntekijä ei voi sitovasti etukäteen luopua työsopimuslain 6 luvun 6 §:n mukaisesta oikeudestaan palata ammattitaitoaan vastaavaan työhön takaisinottoaikaina.

KKO 2007:52.
Kysymys oli siitä, oliko tapaturmavakuutuslain mukainen täysi tapaturmaeläke kattanut koko aiheutetun vahingon määrän, kun täysitapaturmaeläke oli vain 85 prosenttia vuosityöansioista. Hovioikeus oli ratkaissut todistustaakkasäännösten perusteella asian niin, että ettei oltu näytetty aiheutuneen vahingon määräksi enempää kuin tuo 85 prosenttia. Korkein oikeus palautti asian takaisin alioikeuteen siellä tapahtuneen menettelyvirheen johdosta. Asian aineellinen puoli on näin ollen vielä kesken.

KKO 2007:64.
Asiassa oli kysymys siitä, oliko yleinen tuomioistuin toimivaltainen tutkimaan julkisoikeudelliseen oikeussuhteeseen perustuneen suorituksen liitännäisvaatimuksia, kuten viivästyskorkoa ja perimiskuluja.

KKO 2008:29.
Kysymys oli ensimmäisestä uuden työsopimuslain perusteella ratkaistusta määräaikaisen työsopimuksen laillisuutta koskevasta ratkaisusta. Sairaanhoitopiiri oli palkannut hengityshalvauspotilaalle hoitajan määräaikaiseen työsuhteeseen niin, että työsopimus päättyi, kun potilaan hoidon tarve lakkasi. Käytännössä tämä tarkoitti määräaikaista työsopimusta, joka olisi voimassa niin kauan kuin hoidettava potilas olisi elossa. Lähihoitajan työvoiman tarve arvioitiin sairaanhoitopiirissä pysyväksi, minkä vuoksi työsopimusta ei voitu tehdä määräaikaisena. Korkein oikeus totesi, että kun kuntayhtymän sairaaloissa palvelee muutoinkin lähihoitajia, on kuntayhtymällä mahdollisuus siirtää ja tarvittaessa kouluttaa hengityshalvauspotilaan hoitotyötä tehneitä lähihoitajia sairaalatyöhön, jos hengityshalvauspotilaan hoitotyötä ei ole tarjolla. Ratkaisulla on vaikutusta paitsi nimenomaisesti hengityshalvauspotilaiden hoitajiin, myös henkilökohtaisten avustajien ja vastaavien ammattiryhmien työsopimusten sisältöön.

KKO:2009:83.
Kysymys oli korkeimman oikeuden vahvennetussa kokoonpanossa tehdystä ratkaisusta, jolla käytännössä kumottiin korkeimman oikeuden aikaisemmin vuonna 2001 tekemä ennakkoratkaisu. Jutussa oli kysymys Sammon ja Suomen Posti Oyj:n liiketoiminnan osaa koskevasta työoikeudellisesta liikkeenluovutuksesta. Toimihenkilöllä oli ollut Sammossa lisäeläkeoikeus, joka takasi hänelle pakollista eläkevakuutusta alemman eläkeiän sekä paremmat eläke-edut. Posti katsoi, että se ei ollut velvollinen ylläpitämään lisäeläkevakuutusta, minkä vuoksi Posti kustansi 1.1.2002 alkaen toimihenkilölle ainoastaan pakollisen työeläkkeen. Korkein oikeus totesi kaikkien työsuhteesta johtuvien oikeuksien ja velvollisuuksien säilyvän liikkeenluovutuksessa samanlaisina eli ne siirtyvät suoraan luovutuksen perusteella uuden omistajan vastattaviksi. Luovutuksen tapahtuessa vaihtuu työnantaja, mutta työntekijän työsuhteen ehdot pysyvät samoina. Tällä perusteella Posti on velvollinen taannehtivasti vuoden 2002 alusta lukien kustantamaan toimihenkilön Sammosta periytyneet eläke-etuudet ja Postin on hyväksyttävä eläkeiäksi 60 vuotta täysin eläke-eduin. Aikaisemmassa ratkaisussaan korkein oikeus oli vielä katsonut, etteivät lisäeläke-etuudet olleet sellaisia etuja, jotka olisivat liikkeenluovutuksessa siirtyneet uuden työnantajan vastattaviksi.

Korkeimmassa hallinto-oikeudessa hoidettuja asioita

KHO 13.11.2002 2948.
Kysymys valtion virkamiehen irtisanomisperusteiden riittävyydestä kun taloudellis-tuotannollinen peruste. Erityisesti keskusviraston velvollisuus selvittää uudelleensijoitusvaihtoehdot koko virastossa eikä ainoastaan siinä alueyksikössä, jossa virkamies on työskennellyt.